useampi paiva.

6.3. Ghana 51-vuotta.

torstai oli vapaa koulusta, sillä oli Ghanan itsenäisyyspäivä. aamulla siivosimme paikkoja ja teimme ensimmäiset nyrkkipyykit. hidasta ja tuskaliasta sanoisin. etenkin valkoisten vaatteiden pesu tuottaa tuskaa. huoltotoimien jälkeen suunnittelimme viettävämme päivän Lambadi beachilla (tai joku sinne päin). hyppäsimme trotrohon ja suuntasimme itään päin Accrasta. perillä päästyämme koimme pienen yllätyksen: tämä ranta on maksullinen ja näin itsenäisyyspäivän kunniaksi hinta oli 4 cediä! aikamoista kiskontaa, joten päätimme ottaa trotroon takaisin kaupunkiin.

kaupungissa lähdimme kävelemään uusiin paikkoihin. tarkoitus oli mennä James Towniin, mikä on meidän matkaopaskirjan, siis raamattumme, mukaan Accran elävintä paikkaa. useamman tunnin kävelyn jälkeen pääsimme rantaan, mutta James Towni oli vielä pienen matkan päässä. tympäännyimme kuumaan ja paskaiseen oloon ja hyppäsimme taxiin kohti kotia.

suihkun jälkeen lähdimme käymään vielä busy-internetissä ja sitten suuntasimme syömään. itsenäisyyspäivän kunniaksi päätimme syödä jotain muuta kuin riisiä. tapasimme Barneyn läheisessä hotellin ulkoravintolassa. Ella söi kanahampurilaisen, itse rellestin pihvillä ja ranskalaisilla. nam nam nam. ruokailun jälkeen suuntasimme viereiseen baariin. Champ on varsinainen brittifudisbaari. joukkueiden plakaatteja ja lippuja jokapaikassa ja baarissa oli yhtä paljon valkoisia kuin tummia. tietovisa joukkueeseemme liittyi vielä jenkkitytöt ja tiimi oli valmis. tuloksena 2.sija ja ilmaista alkomaholia 20 cedin eestä (yksi olut oli 2,5cediä tässä kalliissa paikassa.)


7.3. vapaaperjantai

perjantai oli myös koulusta vapaa, joten meillä oli kunnolla pidennetty viikonloppu. heräsimme vasta yhdeksän aikoihin, kaupunki kun on täydessä vauhdissa jo kuuden jälkeen. lähdimme erittäin isolle torille nimeltään Makola yhdessä Arjan kanssa. torilta löytyy vaikka mitä. ihan kaikkea mitä erilaisimmista kojuista. kauniita afrikkalaisia kankaita moneen lähtöön sekä kaikki tarvittavat ruoka-ainekset jne. loppujen lopuksi varsin ahdistava paikka. kokoajan joku kauppaa jotain ja aina saa olla tinkimässä. todella hektistä menoa. siitä hyppäsimme sitten Arjan johdolla taxiin ja kohti Osua. Osu on länsimaalaisten ostoskatu. Osussa on myös paljon erilaisia ruokapaikkoja, eikä pelkästään vaan ghanalaisia paikkoja. Osussa kävimme paikallisessa k-supermarketissa minkä jälkeen päätimme suunnata ruokakasseineen sitten kotia.

illalla kävimme tervehtimässä Edmondin hyvää kaveri Richardia. varsinainen ghanalainen räppäri. hän hengaili meidän kanssa kaupungilla ja näytti meille mm. kotikolonsa. hyvin vaatimaton, varsin pieni huone. siis leveydeltään sängynlevyinen, eikä juuri muuta. niin vaatimaton ja rähjäinen, että moni suomalainen nukkuisi enemmin hiekkarannalla yönsä kuin siinä kolossa. Richardin luota siirryimme Edmondin ruokapaikkaan Papa Nestolle. Papa Neston takaraunioista löysimme pimeästä Edmondin ja pienen punttisalin. salilla nosteleminen tosin tapahtuu täysin pimeässä raunioissa. siis taas kerran keskeneräiseksi jäänyt rakennus. Papa Nestolla hengasimme aikamme, kuuntelimme paikallista musiikkia ja nautimme ghanan hieman viileämmästä illasta. aikaisin täytyi kuitenkin lähteä, sillä seuraavana aamuna on aikainen herätys.

8.3 Big Match

päivä alkoi aikaisin. herätys kello 05:00, aamiainen naamaan ja sitten kohti Street Academya. Paikalla piti olla 07:00, mutta taashan se nähtiin. viimeiset saapuivat paikalle 0750 juuri ennen bussin lähtöä. GMT on saanut täällä täysin uuden merkityksen: se ei ole se perinteinen Greenwich Meridian Timezone (tai mikä lie) vaan GMT on lyhenne Ghana Man Timesta. se tarkoittaa kirjallisesti sitä, että sovitut ajat ovat vain jotain sinnepäin. matkasimme bussilla Accran ulkopuolella sijaitsevalle kentälle ja hyväntekeväisyysottelun vastustajaksi asettui nippu entisiä Black Stareja vahvistettuna nuorilla kolleilla. Black Stareiksi kutsutaan siis Ghanan maajoukkuepelaajia, joten oli enemmänkin kunnia pelata näitä pappoja vastaan. Meidän joukkueemme koostui koulun henkilökunnasta sekä muutamasta muusta, joten 1-0 tappiota voi pitää enemminkin hyvänä suorituksena kuin huonona. ottelun jälkeen koulun lapsille jaettiin limonadia sekä piiraita ja otettiin viralliset joukkuekuvat. Street Academy sai myös lahjoituksen Black Stareilta, summasta tosin ei ole tarkempaa tietoa.

päivällä otimme päikkärit pariin otteseen ihan vain huvin vuoksi. tosi tärkeä tieto tämäkin. itse kävin nostamassa ekaa kertaa rahaa, masterilla kun on kovin vaikeaa nostaa tässä kaupungissa. visa ja visa electron käy joka paikassa, masteri vain parissa. Ella on siis tähän asti toiminu kunnon MassiKeisarina. paikalliset ovat jopa pari kertaa nauraneet meidän menolle, kun nainen on maksanut meikäläisen osuudet. Ella on pitänyt niistä lainakirjaa, itse pidän niitä enemmänkin suojelurahoina.

illalla menimme Papa Neston kautta koulumme lähelle. Siellä on rumpukauppa, jota pitää jannu nimeltä Apiah. Apiah on käyny mm. suomessa soittamassa nosturissa Faces-festviaaleilla ja asunut etelä-Haagassa 3kk.Apiah opettaa meitä rakentamaan oman rummun, jonka voi sitten viedä kotiin. Kaupalta emme löytäneet Apiah, mutta löysimme Humble Lionin. kunnon rastafa,jonka joka toinen sana on Ja-man! Humble Lion vei meidät Apiahin luokse ja pian istuimme köyhän Akuma Villagen rantabaarissa. porukkamme kasvoi illan aikana, kun Edmond ja Ribbon liittyivät seuraamme. suuntasimme vielä Osun yöelämään ja paikallisen snägärin jälkeen pääsimme nukkumaan joskus puoli kolmen aikaan. olutta, chillausta ja rentoja jannuja. onnistunut ilta toisin sanoen.


sunnuntai 9.3. Hearts of Oaks, Accra Vs Kokoto, Kumasi

sunnuntaina lähdimme katsomaan yhdessä Barneyn ja hänen kaverinsa kanssa Ghanan liigan kovinta kamppailua Accran stadionille. joukkueet ovat kaksi parasta Ghanassa ja niiden välillä on vielä lisäjännitteitä. pari vuotta takaperin joukkueiden välisessä ottelussa tapahtui Afrikan mantereen toiseksi pahin välikohtaus, missä kuoli yhteensä 106 ihmistä, joten jännittynyttä ilmapiiriä oli odotettavissa.

sitä se myös oli. saavuimme stadionin kupeelle missä tapasimme Barneyn ja hänen kaverinsa. ostimme liput päätykatsomoon (n.3e kpl) ja kävimme parilla oluella aistimassa tunnelmaa. itse ottelu oli melkein loppuunmyyty, joten 40 000 ihmistä vetävältä stadionilta ei tunnelmaa puuttunut. meno oli villiä ja se vain kiihtyi puoliaikaa kohden. puoliajalla vaihtopelaajat nujakoivat kentällä sen verran kovin, että mellakkapoliisit tulivat erottamaan pelaajat toisistaan. kiihkeys näkyi myös ottelussa. pelissä taklattiin todella paljon ja otteet olivat muutenkin kovia. itse katsomossa oli afrikkalainen meinki. paljon rumpuja, torvia ja värikkäitä vaatteita. rymiryhmä piti vauhtia yllä koko ottelun ilman yhtään taukoa.

ottelu oli mielestäni hyvin viihdyttävä, paljon hyviä tilaneita (mm. 4 ylärimaa) ja muutamat erittäin nätit kikat. Ghanan maajoukkueen pelaajia ei kentällä tosin nähty. maalejakin olisi ollut kiva nähdä, sillä yleisö varmaan olisi seonnut täysin. tosin, tasatulos 0-0 saattoi olla ehkä kaikkien kannalta kuitenkin parempi. kotimatkalla meidät yllätti ensimmäinen sade.